Kairosmajan Revontulikappeli valmistui 9.2.1986 eli yli 25 vuotta sitten.
Revontulikappeli on ystävien lahja, sillä tuhannet Kairoksen kävijät ja muutoin kappelihankkeesta kiinnostuneet olivat hanketta innolla toteuttamassa. Miljoona markkaa maksaneen kappelin kustannuksista puolet katettiin lahjakeräyksillä ja talkootyöllä.
Merkittävin osuus lahjoituksista saatiin 50-10.000 markan hintaisten ”osakekirjojen” muodossa. Niiden mieleenpainuvan tekstin oli laatinut rovasti Risto Tapionlinna: ”Tämä osakekirja oikeuttaa haltijan Kairosmajan Revontulikappelin rakentajaksi osakkeen nimellisarvosta ja nostamaan jatkuvasti osinkona iloa ja tyydytystä kappelin aikaansaamisesta ja sen työn menestymisestä evankeliumin eteenpäinviemiseksi.”
Idea Ruotsista
Revontulikappelin toteutuminen on monien näkyjen summa. Vuonna 1976 Kansan Raamattuseuran retkiryhmä poikkesi kotakappelissa Ruotsin puolella. Retkiryhmän mukana oli Kairoskävijöitä, jotka totesivat kuin yhdestä suusta: ”Kairosmajalle pitäisi saada tällainen kappeli!”
Niin kerättiin ensimmäinen kolehti, joka oli lähes 700 markkaa. Samana vuonna KRS:n johtoryhmä kirjasi retkiryhmää vetäneen Mauri Tiilikaisen innoittamana muistioonsa sanat: ”Kairosmajan välittömästä läheisyydestä on ostettava tontti, jolle myöhemmin rakennetaan Revontulikappeli."
Kymmenen vuotta myöhemmin tämä näky toteutui. Välissä tarvittiin kuitenkin henkilöitä, jotka uskollisesti veivät näkyä eteenpäin. Avainasemassa Revontulikappelin toteutumiseen olivat Tapio Aaltonen ja Toivo Saarinen, KRS:n tuon ajan johtohenkilöt. Kirkas oli näky myös projektipäällikkö Tapani Siitosella ja Oulun hiippakunnanpiispalla Olavi Rimpiläisellä.
Kun tänä päivänä katsoo kodikasta, pelkistetyllä kauneudellaan hiljentävää Revontulikappelia, ymmärtää, että kappelin suunnittelusta vastaavalla arkkitehdillä, Kari Ojalalla, oli myös luomuksesta selkeä näky.
Kappeli avasi ovet ulkomaailmaan
Revontulikappelin tulon myötä Kairosmajan toiminnassa tapahtui merkittävä muutos, sillä jossakin mielessä sisäänpäin lämpiävä majatalo avasi näkyvästi ovet ulkomaailmaan. Se merkitsi kävijämäärän tuntuvaa kasvua. Revontulikappelissa käy vuosittain noin 35 000 ihmistä.
Viestimme oli selkeä: Haluamme palvella koko Pyhä-Luosto alueen ja lähiseudun kävijäjoukkoa. Sanoma armollisesta, meitä jokaista rakastavasta Jumalasta ei ole ”sisäpiirin juttu”.
Saakoon Revontulikappeli toimia jatkossakin Jumalan armovirtojen kohtaamispaikkana.
Kari Hämäläinen
